Blog posts

Albanian riviera – kokemuksia ja matkavinkkejä Himaresta ja Ksamilista

Albanian riviera – kokemuksia ja matkavinkkejä Himaresta ja Ksamilista

Albania, Albanian rantaloma, Albanian riviera, Himare, Korfu, Ksamil, lautta, omatoimimatka, Saranda
Ksamil. Not far from Bora Bora.

Ensin hyvät uutiset: Albanian riviera on ihana! Vähän alkeellisempi kuin Kreikka, mutta ihmiset ovat ystävällisiä ja kaikki on edullista. Sitä paitsi perusasiat toimivat: 90-lukulainen mersu kulkee yhtä hyvin kuin uudempikin, ja toisin kuin Kreikassa, vessanpönttöön saa heittää paperia. Menkää siis!

Sitten huonot uutiset: Albanian rivieralle ei ole lentoyhteyttä. Toistaiseksi ainoa kansainvälinen lentokenttä on Tiranassa, josta on tuntien matka Etelä-Albanian rantakohteisiin. Helpoin reitti Suomesta kulkee Korfun kautta, jonne lentää ainakin Norwegian ja mm. Finnmatkat. Meillä oli vain viikko aikaa, ja Korfun lennot eivät käyneet aikatauluun, joten kuljimme Pargasta. Ja hienosti meni.

On the road again. River crossing south of Ksamil.

Tässä yhteenveto viikon reissuista ystäväni Villen kanssa sekä muutamia käytännön vinkkejä Albaniaan.

Miten sinne pääsee?
Lensimme Thomas Cookin eli Tjäreborgin lomalennolla Kreikan Prevezaan (124 km Albanian rajasta), josta oli bussikuljetus (1h 15 min.) Pargaan. Pargasta otimme seuraavana aamuna taksin (55 euroa) Igoumenitsan satamaan, ja siitä lautan Korfulle (10 e/hlö ja kesto 2,5 h). Korfun sataman vieressä on lonian Cruisesin myymälä, josta ostimme liput (19 e/hlö) klo 18.30 lähtevään Sarandan-laivaan. Siinä välissä meillä oli tosi kiva päivä Korfulla: söimme hyvin ja vietimme aikaa drinkeistä nauttien ja uiden Imabari-nimisessä biitsibaarissa vanhankaupungin kupeessa.

Imabari @ Corfu

Sarandan-laiva lähti samasta New Portin satamasta, jonne alus Kreikasta tuli. Kansainvälisen terminaalin rakennus on aivan sataman perimmäisessä nurkassa, ja aikataulut olivat vähän niin ja näin – paatti starttasi puoli tuntia myöhässä. Matka kesti puolitoista tuntia voimakkaassa sivutuulessa.

Lukuvinkit: Pirjo Mellasen Matkustin Albaniaan
ja Anilda Ibrahimin romaani Punainen morsian.
Molemmat avaavat maata omasta näkökulmastaan.

Vihdoin Albaniassa!

Rajatarkastus oli ohi kymmenessä minuutissa. Sarandan satamassa takseja oli tarjolla yllin kyllin, ja satamassa on myös autovuokraamoja. Päätimme ottaa pirssin pohjoiseen, Himareen (55 km ja 30 euroa; kesto noin tunti).  Himaressa asuimme Jorgo Arian Airbnb-majatalossa nimeltään Beleri House, yksiössä merinäköalalla (103 euroa / kolme yötä). Asunto oli uudenkarhea, näkymä merelle upea ja kaiken lisäksi hintaan kuului hyvä aamiainen itsetehtyine burek-piiraineen. Suosittelen! Himaresta siirryimme kolmen päivän kuluttua takaisin etelään, Ksamiliin (taksi n. 70 km ja 40 euroa; kesto noin 1,5 tuntia). Ksamilissa majoituimme karun simppelissä Tani’s Bar and Guest Housessa kahden hengen huoneessa (40 euroa / kaksi yötä). Ksamilista ajoimme taksilla suoraan rajan yli Pargaan (2,5 h, 115 euroa). Rajanylitys vaati albaaneilta vähän etukäteissuunnittelua mutta järjestyi lopulta ilmeisen helposti.

Sunset from our balcony in Himare.

Liikkuminen: vuokra-auto vai taksi?
Kreikasta ei voi ajaa vuokra-autolla rajan yli ainakaan ilman tuntuvia lisämaksuja. Kaikki vuokraamot eivät edes anna autojaan Albaniaan, minkä kyllä ymmärrän: monttuista kärrypolkua riittää. Laskeskelimme, että auton vuokraaminen Albaniassa olisi maksanut noin sata euroa vajaaksi viikoksi. Sillä rahalla ajoimme rannikkoa aika kattavasti taksilla. Myös busseilla pääsee kaiketi mukavasti ja tosi edullisesti. Niitä emme tällä kertaa koittaneet.

Mikä oli parasta?
Villen kommentti viimeisenä päivänä: “Rannat ja ihmiset.”
Olin samaa mieltä.
Villen lisäys eilen: “Ja ruoka.”
Olen edelleen samaa mieltä.
Kaikki matkan perusasiat, siis.
Mitäpä siitä, jos mersun jouset välillä porautuvat takamukseen kuoppaisella tiellä tai kyyhkysten kurnutus viereisellä katolla häiritsee päiväunta.

Rannat
Kymmenisen kilometriä Sarandasta pohjoiseen tienvarsia täplittävät säännöllisesti rantaopasteet. “Borsh – good beach for you”, kommentoi taksikuskimme Rainer, kun suhasimme ohi. “Qeparo – not for you. Himare best.” En tiedä, mihin nämä arviot perustuivat, mutta Himare oli onnistunut valinta tukikohdaksi. Himaren kylässä on kaksi rantaa, joista pohjoinen on hiekkaranta, eteläinen kuulemma kivisempi.

Himare city beach

Kukkulan takana pohjoisessa sijaitsee isompi Livadhin ranta, jonne Jorgo neuvoi kävelyreitin. Vajaan tunnin rämpimisen päätteeksi uimista jo kaipasikin. Ranta oli pitkä, ja siellä oli lisäksemme noin viisi ihmistä. Rantabaarissa oli töissä toiset viisi, joten palvelut pelasivat.

Cheers! Mojitos @ Livadh Beach

Kaikesta näki, että kesäkuu ei ole vielä sesonkia. Jal beach muutamaa kilometriä ylempänä on kuulemma albanialaisten ykköspartyranta, jonkinlainen mini-Ibiza. Se jäi käymättä, vaikka mua vähän kiinnostikin.

Bunker instead of beach parties on Livadh beach

Himaren kylän lähirannat olivat pikkukiveä, mutta Sarandan eteläpuolella sijaitsevan Ksamilin rannat valkoisia ja hiekkaisempia. Kun juhannusaattoaamuna saavuimme, hyökkäsin oitis rantatuolille, jonka jalat ovat jo hieman uponneet vesirajan valkoiseen hiekkaan: “tästä kun vain makuuasennosta laittaa jalat maahan, kirkas merivesi vilvoittavasti huuhtelee niitä”, riemuitsin. (Tosin siinä vaiheessa, kun kirkas merivesi tempaisi rantasandaalit mukaansa, oli pakko syöksyä pelastamaan niitä ja nöyrtyä kiskomaan tuolia pois vedestä Villen “mitä minä sanoin” -katseen alla.) Mutta mitäpä siitä, kun ollaan Euroopan Bora Boralla! Ksamilin pääranta niemenkärjessä oli täynnä ihmisiä hiljaisesta ajankohdasta huolimatta, mutta kymmenen minuutin kävelymatkan päässä Lori beachilla oli enemmän tilaa. Jos tulee heinä- tai elokuussa, rantatuolia kannattaa kuulemma lähteä varaamaan jo aamulla.

The busiest beach at Ksamil

Ruoka
Albanialainen keittiö on italialaisen, kreikkalaisen ja turkkilaisen keittiön risteyskohdassa. Tarvitseeko sanoa enempää? Tuoreiden hedelmien ja vihannesten, feta-juuston ja gyrosten lisäksi söimme herkullisia pastoja ja rapeapohjaisia pitsoja. Erityismaininnan paikallisista herkuista saavat Jorgon leipomat juusto- ja pinaattitäytteiset burek-piirakat, Butrintin järven simpukat, omituinen mutta herkullisen tulinen kokkelimainen lisäke, vastatehty jogurtti (joka maistui viililtä) ja hyvät, vahvat kahvit.

Fresh cheese-filled burek from bakery.

Himaressa kannattaa käydä perinteisessä Taverna Lefterissä sekä merenherkkuihin ja pitsoihin erikoistuneessa Esperiassa. Ksamilin paras lounas- ja illalliselämys oli rantaravintola Guvat. Ruuan ohessa palvelu oli loistavaa: eipä ole koskaan aiemmin simpukankuorivatia käyty vaihtamassa kahdesti ruokailun aikana.

Country salad (=Greek salad) in Guvat. And some cold white wine…

Famous Butrint mussels and seafood.

Ihmiset
Himaren-majatalon isäntämme Jorgo tarjoutui viemään meidät ilmaiseksi luostariretkelle Himaren kukkuloille, kun päivä näytti pilviseltä. Tani tarjosi oitis oluet baaristaan ja lähti henkilökohtaisesti saattamaan meidät rannalle. Tässä vain pari esimerkkia albanialaisesta vieraanvaraisuudesta. Vaikka etukäteen olimme kuulleet albanialaisista jos jonkinlaista tarinaa huumekaupasta työpaikalla laiskotteluun, matkalla kohtaamamme ihmiset olivat kaikki ystävällisiä ja auttavaisia. Monessa liikkeessä vanhempi sukupolvi selvästi sysäsi kielitaitoisemmat lapset palvelemaan vieraita. Kaikenlainen tyrkytys, tuputus ja turisteille huutelu puuttui kokonaan.

Fisherman’s friend

Nähtävyydet
Ksamilista kävimme päiväretkellä Blue Eye -lähteellä tunnin matkaan päässä taksilla (40 euroa odotteluineen). Matkan arvoinen! Erityisen hupaisaa oli saada aplodit muilta turisteilta, kun uskaltauduimme kymmenasteiseen lähteeseen uimaan.

Blue Eye Spring, Sarande. +10 C degrees.

Gjirogasterin vanhan linnoituskaupungin jätimme ajanpuutteen takia väliin. Ensi kerralla olisi kiva tutkailla enemmän myös Sarandea. Onko se vain itäblokinaikainen biitsikaupunki vai oikeasti elämää sykkivä rantacity?

Ville enjoying one of the Mercedes Benz rides on a cable ferry river crossing.

Muita neuvoja ja hassuja pikku juttuja…

  • Kesäkuun ohessa myös syyskuu on hyvää matkustusaikaa. Sarandassa asuvan suomalaismiehen mukaan kaikki turistit “muutamia puolalaisia” lukuunottamatta katoavat elokuun lopussa.
  • Albaniassa on monessa paikassa todella hienoja vessoja. Esimerkiksi hieman kulahtaneessa Hotelli Jonin ravintolassa Ksamilissa oli vessassa täydellisesti soinnutettu wc:n laventelinvärinen laatoitus laventelin tuoksuun ja helmiäisin koristeltuihin led-valoihin.
  • Taksit hyväksyivät euroja maksuvälineiksi, samoin jotkut harvat ravintolat. Kannattaa kuitenkin ottaa automaatista lekejä tilaisuuden tullen. Kymmenen euroa on noin 1400 lekiä.
  • Teiden kunto vaihtelee suuresti kiemuraisesta kärrypolusta (saksalaisten rakentamaan) tasaiseen ja leveään asfalttibaanaan Sarandan ja Ksamilin välillä. Rantatie on pääosin uusittu, mutta teillä vaeltelee lehmiä, vuohia ja mummoja. Paikoin voi edetä vain kolmea-viittäkymppiä. Se kannattaa ottaa huomioon aikatauluja suunnitellessa.
  • Ei muuten kannata vetää isoa jäätelöä juuri ennen puolentoista tunnin automatkaa kiemuraisella rantatiellä. Ville koki lämmintä myötätuntoa suurta huvitusta, kun meikäläinen istui naama valkeana taksin kyydissä ja pakotti kuskin lopulta pysähtymään happihyppelytauolle. Huh!

Ja sokerina pohjalla: paljonko reissu maksoi?
Viikon hinnaksi per nenä tuli noin 850 euroa. Summaan kuuluu kaikki: Tjäreborgin paketti (lennot + majoitus kahden tähden hotellissa – jota tosin käytimme vain kaksi yötä!), laivat, taksit, majoitukset, ruuat aamupaloista ravintola-annoksiin sekä juomat jääkaappiin ostetuista bisseista biitsimojitoihin. Jos pystyt lentämään edullisesti suoraan Korfulle, selviät takuulla vielä halvemmalla.

Tani’s Bar and Guesthouse in Ksamil

Shoppailuun ei rahaa juuri kulunut, koska Albanian merchandise-bisnes rajoittuu toistaiseksi huonolaatuisiin Albania-pyyhkeesiin sekä Albania-t-paitoihin. Molemmat lipun värin mukaan punaisia ja koristettu kotkan kuvalla. Tarkoittaahan valtion nimi albaniaksi “kotkien maata”.

Jylhästä nimestä huolimatta se yllätti positiivisesti. Lähtisin mielelläni uudelleen.

Tuossa alla olevalla Jorgon parvekkeella olisin voinut istua pidempään.

I miss my Himare morning coffee spot.

About the author

Viihdyn kohteissa, jotka eivät ole ihan vielä turistien suosiossa, ja teen löytöjä tuttujen kaupunkien sivukujilta. Airbnb. Ystävät. Ruoka. Viini. Fiilistely. Tervetuloa mukaan!

11 Comments

  1. Elina / Vaihda vapaalle
    June 25, 2015 at 7:46 pm
    Reply

    Sait ylipuhuttua! Mää tahdon Albaniaan. Vaikka jo heti syyskuussa. 🙂

  2. Laura
    June 25, 2015 at 7:52 pm
    Reply

    No, jos ei yllä tullut jo selväksi, niin loistoidea, suosittelen! 🙂

  3. Anonyymi
    July 29, 2015 at 8:22 am
    Reply

    Hei
    Kiitos vinkeistä. Tästä on hyvä popimia tietoja matkaan. 6.9 menemme myös Albaniaan Korfun kautta. Matkasuunitelmaa ei vielä ole, mutta lähinnä kiinostaa pienet rantakylät. Lisäksi matkan tarkoitus on kartoittaa mahdollista loma-asunnon ostamista Albanian jostakin rannikko kylästä.

  4. Laura
    July 29, 2015 at 8:25 am
    Reply

    Oi, kyllä itseäkin kiinnostaisi loma-asunnon hommaaminen, jos olisi hieman ylimääräistä sukanvarressa. Olette varmasti hyvään aikaan liikkeellä. Hauskaa reissua!

  5. Anonyymi
    September 21, 2015 at 12:33 pm
    Reply

    Hei
    Nyt on ensimmäinen Albanian matka takana, ja uutta suunnittelemaan. Menimme nopealla aluksella Korfulta Sarandaan. Kävimme edellisenä päivänä katsomassa missä lipunmyyntitoimisto on Korfun pääkaupungissa (Aikalailla vastapäätä Kreikan kotimaanlaivaliikenteen terminaalia). Kun lähtöaamuna ostimme liput alukseen paikkoja oli just ja just jäljellä. Kannattaa huomioida, että lipputoimistolta kävelee ainakin 15min satamarakennukseen ja siellä oli aika ruuhka passintarkastuksessa.
    Sarandassa olisi voinut kävellä suoraan laivasta kadulle, mutta onneksi tuli mieleen, että ehkä passintarkastus ja tullikin pitää hoitaa välissä.
    Kävelimme katselimme Sarandan kaupunkia, ihan ok pieni lomakaupunki, jonka rannat eivät olleet kovin kummoiset.
    Sitten suuntasimme laivasataman yläpuolella olevalle bussiasemalle tai ne bussit olivat kadun varressa siellä (suosittelen tätä bussiasemaa koska se on selkeämpi) Noin klo 12.30 lähti pieni bussi kohti Vloren kaupunkia matkaa n 130km. Aikaa kyllä meni noin 4,5h. Tiet olivat kapeat ja mutkaiset ja todella jyrkkiä ala- ja ylämäkiä. Kävimme yli kilometrin korkeudessa ja sieltä oli huikeat näkymät merelle ja rannoille. Yksi 30min pysähdys oli myös matkalla.
    Itse Vloren kaupunki oli pettymys. Siitä tulee SUURI turistirysä. Kaupunkia rakennetaan ja osa alueesta olikin isoa rakennustyömaata. Persoonallisuus puuttui.
    Vietimme yhden yön sielää hotellissa, se oli ihan ok.
    Tulimme pienellä busilla takaisn Himareen, jossa oli kauniit rannat.
    Jos nyt tekisin matkan uudestaan ottaisin bussin tai taksin Sarandasta Dermiin ja sen pohjoispuolen rannalle. Sitten kävisin taksilla Dermin- Vloren välisen tien ylimmällä kohdalla katsomassa upeat maisemat. Lisäksi vierailin Borsh-nimisessä kylässä Dermin ja Sarandan välissä. Olisi kiva kuulla millaisia kokemuksia ko. paikoista muilla on.
    Ihmiset olivat ystävällisiä. Oikein hävetti kun bussiinkin he järjestivät istumapaikat ja paikalliset joutuivat seisomaan, vaikka me tultiin myöhemmin kyytiin.

  6. Laura
    September 21, 2015 at 2:18 pm
    Reply

    Kiitos kommentista ja kokemuksista! Tuo Dermin ja Vloren välinen alue on varmasti näkemisen arvoinen. Tuolla saisi kyllä pari kolme viikko helposti kulutettua rannikkoa ja vuoristoja retkeillen.

  7. Laura
    September 21, 2015 at 2:18 pm
    Reply

    Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

  8. anei.
    March 16, 2016 at 5:27 pm
    Reply

    Moi!

    Nyt löytyi oikea paikka kommentillekin 😀

    Oon siis lähdössä Albaniaan kesällä, ja innoissani lueskelin sun kokemuksia.
    Mennään myös Korfulta lautalla yli, joten siitä olis pari kysymystä;
    Pystyykö lauttaliput ostamaan etukäteen, vaikka edellisenä päivänä, vai onko vaan mentävä aamusta aikaisin niitä hakemaan, jos pyrkii päivän ekalle lautalle?
    Ja toisekseen, vaihdoitteko te rahaa jo Suomen päässä? Oletan, että jonkin verran
    lekejä kannattaa mukaan ottaa..

    Kiitos tuhannesti, jos viitsit auttaa 🙂

    • Laura
      March 17, 2016 at 5:47 am

      Moikka Anei,
      Lauttaliput pystyi kyllä ostamaan etukäteen. Lippumyymälöitä on siinä sataman vieressä.
      Meillä ei ollut lekejä, vaan nostimme niitä Albaniassa automaatista. Taksi hyväksyi siellä eurot, ja kuten tästä voit päätellä, aika joustavaa oli muutenkin. 🙂

      Ihanaa matkaa!
      Laura

  9. Jukka
    August 23, 2017 at 9:08 am
    Reply

    Moi.
    Me olimme neljästään Albaniassa 2016 pari viikkoa ja pari päivää Korfulla.
    Ensi kesänä menemme taas, Finnair lentää suoraan Korfulle.
    Edelliseen kysymykseen voin kertoa ettei Lekejä saa Suomesta. Itse vaihdoimme ensimmäiset pikkuhotellimme
    isännältä. Myöhemmin vaihdoimme rahaa eri valuutanvaihtotoimistoissa, joita kyllä löytyy. Kurssi hiukan vaihtelee.
    Reittimme oli Tirana, Saranda (Gjirogasterin kautta), Korfu, Sarandan kautta Himare ja Durres.
    Kuljimme Albaniassa etukäteen varatulla Ilmastoidulla taksilla. Esim. matka Tiranasta Sarandaan, n. 6 tuntia, 126€, ja tosiaan euroilla maksoimme. Ihan ok neljältä, varsinkin, kun sattui olemaan sisämaassa liki 40asteen helle.
    Majoitukset olivat kesäkuussa varsin edullisia, n. 20€ yö aamiaisella kahdelta. Varasimme ne melko aikaisin Booking.cominkautta peruutusoikeudella. Kahvin pyytäminen aamiaisen alkuun herätti joka paikassa hämmennystä, tapa lienee nauttia se vasta viimeiseksi.
    Tirana ja Durres jäänevät ensi kesänä väliin. Durresissa oli ehkä parhaat ruuat, mutta näillä main harvinainen matala hiekkabiitsin vesi vaikutti vähän likaiselta.
    Ylipäätään ruoka Albaniassa oli hyvää ja edullista. Ainoastaan Tiranan Sky barissa, jossa tarjoilija seisoi selän takana tarkkailemassa ettei lasi tyhjene jne., pääsimme yli 30€ illallishintaanhintaan kahdelta. Muuten hinta taisi pyöriä 10-25€ välissä runsaahkoine juomineen. Merieläviä ja kalaa tuli aikalailla syötyä ja hyvää viiniä juotua. Ja tosiaan tomaatit, kurkut ym. olivat jotain muuta kuin kotomaan vetiset esitykset.

    Ensi kesää odotellessa

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *