Blog posts

Koriantericocktailit ja yllätyssynttärit Prahassa (sis. ravintolavinkin)

Koriantericocktailit ja yllätyssynttärit Prahassa (sis. ravintolavinkin)

Praha, ravintolavinkit

Koriantericocktail hileisestä martinilasista tarjoiltuna. Näky herauttaa veden kielelle. Iltapäivän aurinko paistaa matalalta ja valaisee ravintolan tummia puupintoja. Alanmies ja minä olemme kiertäneet Prahan sivukujia ja päätyneet nälkäisinä meille suositeltuun Martin’s Bistroon. Ihan kohta saamme pöytään reissun parhaat ruoka-annokset korvasienipastaa ja kasvisraclettea. Mutta sitä emme tiedä vielä. Tartun lasin jalkaan ja siemaisen juomaa, jossa maistuu elegantisti raikas korianteri. “Ihan sikahyvää!”

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jokaisessa kaupungissa  on vanha työväen kaupunginosa, jonne luova luokka pesiytyy ja jossa pannaan käsityöläisolutta. Prahassa sen nimi on Vršovice, ja se sijaitsee keskustasta lounaaseen. Siellä, Boho-nimisessä vintegekaupassa, kyselin myyjältä, mihin lähistöllä kannattaisi mennä. Syömään, juomaan, olemaan. Aurinkoisena torstain alkuiltapäivänä liikkeessä ei ollut Alanmiehen ja mun lisäkseni muita asiakkaita, joten tyttö istuskeli kaikessa rauhassa rustiikkisen tiskinsä takana kirjoitti lappusen täyteen vinkkejä. Minä hipelöin käsintehtyjä koruja ja ostin lopulta kierrätysmateriaalista valmistetun vaaleanpunaisen rusetin kaulaani. Jotain piti saada.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Prahan kevät oli huhtikuun lopussa kuukauden Suomea edellä. Ihanan lämmintä. Olimme tulleet kaupunkiin juhlimaan ystävämme Senjan yllätyssynttäreitä. Me tulimme jo keskiviikkona, ja sankari ja muu juhlaväki saapuisivat perjantaina. Meillä oli Alanmiehen kanssa pari päivää aikaa pyöriä kaupungissa keskenämme. Someen ei saanut julkaista matkasta mitään, jottei yllätys paljastuisi sankarittarelle. Hän oli jo viikkokausia piinannut kavereitaan suunnitelmia urkkimalla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Joten some pysyi kiinni, ja me jatkoimme vintage-liikkeestä Krymska-katua InCideriin, jossa olisi ollut tarjolla käsityöläissiideriä. Liike avaisi vasta neljältä. Harmi. Kävimme punk-puodissa hipelöimässä vaatteita ja lopulta päädyimme pienpanimotuotteiden myymälään Galerie Pivaan. Myyjän mukaan Tšekeissä on kova pienpanimobuumi päällä, mutta saimme istuskella apamme äärellä ihan rauhassa. Olimme ainoat asiakkaat. Kontrasti turistien ruuhkauttamaan keskustaan oli virkistävä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jatkoimme Bohon myyjän suosittelemille maalaismarkkinoille Jiriho Ze Podepradin puiston kupeeseen. Kojuissa myytiin kaikkea hapankaalista valkoviineihin. Maistoin herkullista kotitekoista kirsikkasiideriä ja nautin joutenolosta. Olimme tehneet koko aamun Airbnb-asunnollamme etätöitä, sillä kolmen päivän vapaa keskellä viikkoa olisi ollut mahdottomuus. Toisaalta oma asuntomme Helsingissä oli Airbnb-vuokralla, ja asuminen Prahassa oli edullisempaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Senja luuli vielä perjantaina Helsinki-Vantaalla olevansa matkalla Tukholmaan. Kun yli kymmenhenkinen rytmiryhmä lopulta saapui Prahaan, olimme viilentäneet kuoharit ja kattaneet sushit valmiiksi Airbnb-asuntoomme. Yllätyksen täydensi Senjan suosikkiartistin Candy Dulferin keikka heti perjantaina Lucerna Music Barissa. “Nyt on huijattu niin monta kertaa, että siellä soittaa varmasti joku Metallica”, kommentoi Senja yllätyksestä liikuttuneena kipittäessämme keikalle. “Ja kohta mä alan taas vollaamaan! Olen vollannut tänään jo monta kertaa.” Onnistunut ylläri oli todellakin sometusbreikin väärti. Ja siitähän se sitten lähti. Minä jouduin vähän haikeana jättämään Senjan, Missä Heinämaan ja muun juhlaväen jatkamaan ilakointia, kun suuntasin lauantaina kaverin polttareihin. (Prahan keskustasta Ikaalisten maaseudulle kestää muuten kahdeksan tuntia, kun kulkuvälineinä ovat Über, lentokone, juna ja auto.)

Mutta mitä jäi käteen Prahasta? Ristiriitainen fiilis. Prahan keskustasta ja vanhastakaupungista kaikki on sanottu jo opaskirjoissa. Tiivistetysti kokemus kolmelta päivältä: kirkkoja, Pilsner Urquellia, mukulakivikatuja, terasseja, joissa tarjoillaan ylihinnoiteltua pastaa hulppein näkymin, Staropramenia, kaupustelijoita, kellariravintoloita, joista saa mautonta lihamössöä, tungosta, lisää Pilsner Urquellia, patsaita, segwayta, turistikrääsää, ruuhkaa, haitarinsoittajia ja pimpottavia kirkonkelloja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Erot Tallinnan ja Riian vanhoihinkaupunkeihin olivat pienet. Tällä kertaa se oli kaunis kulissi kokoontumiselle, jonka peruspilarit ovat hauskanpito ja halpa tuoppi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ihan ensimmäisenä iltana kävin yksin kävelyllä: läpi turistien kansoittaman Kaarlensillan ja sitten ylös kohti Prahan linnaa ja Vituksen katedraalia. Sinne olikin sangen – pardon – vituksenmoinen tallaaminen. Nähtävyydet olivat juuri sulkeneet, joten palkkioksi kiipeilystä sain nauttia rauhasta. Tuomet tuoksuivat ja linnut sirkuttivat. Ylhäältä näin koko kaupungin. Laskeuduin alas toista reittiä, päädyin jollekin sivukadulle ja lopulta kysyin neuvoa poliisilta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Chechuv Mostin sillan kupeesta löysin jonkin thairavintolan kelluvan terassilautan. Se oli kalustamaton ja tyhjä. Kävelin sinne istuskelemaan ja katselemaan Vltava-joen toiselle puolelle vanhaankaupunkiin.  Jos olisi kesä, vuokraisin polkuveneen, ajattelin. Mietin myös sitä, että ensivisiitti ei välttämättä ole paras visiitti. Suhteelle kaupungin kanssa pitää antaa aikaa. Kivat mestat löytyvät ajan kanssa, ja usein täydellisin matka on yhdistelmä uutta juttua ja vanhaa sekä tuttua. Mieleeni tuli se yö, kun aloin ymmärtää Berliinin viehätystä. Praha ei tällä matkalla vielä auennut.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mutta ne koriantericocktailit ja korvasienipastat. Niitä voin lämpimästi suositella!

Nämä toimivat:

Boho Vintage Concept Store, Francouzská 240/76 (Metro: Namesti Miru)
Martin’s Bistro, Velehradská 1911/4 (Metro: Jiriho Ze Podebrad)
Made in Japan -sushiravintola (Old Town), Rytířská 10 (Metro: Mustek)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

About the author

Viihdyn kohteissa, jotka eivät ole ihan vielä turistien suosiossa, ja teen löytöjä tuttujen kaupunkien sivukujilta. Airbnb. Ystävät. Ruoka. Viini. Fiilistely. Tervetuloa mukaan!

17 Comments

  1. Katja/Historia de Viajes
    May 4, 2016 at 5:42 pm
    Reply

    Itse olen sellainen haahuilija ja haaveilija, joten ihan sillä Praha kyllä teki vaikutuksen. Petrinin kukkulalla oli ihana istuskella ja kaupunkimaisema vain näytti ruskassa niin kauniilta. Lokakuussa porukkaakaan ei ollut kovin kummoisesti. Ravintolavinkki täytyy laittaa ylös, jos palaan vielä joskus kaupunkiin. 🙂

    • Laura
      May 5, 2016 at 7:39 am

      Kiitos kommentista, Katja! Me taisimme osua juuri turistikauden avajaisiin, tai siltä ainakin toisinaan tuntui. 🙂 Ravintola oli tosi kiva. Kannattaa ehkä varata pöytä, koska se ei ollut kovin iso.

  2. Mika / Lähtöportti
    May 6, 2016 at 9:43 am
    Reply

    Mun tekisi kovasti mieli lähteä Prahaan ja nähdä omin silmin millaista siellä nykyään on. Jotain muutakin kuin maan nimi on varmasti muuttunut sitten kesän 1988, jolloin kävin siellä edellisen kerran. Eri kaupunkeihin ihastuminen on mielenkiintoinen aihe, jota olen itsekin pohtinut. Esimerkiksi äskettäinen Krakovan-matkani jätti vähän samanlaisia fiiliksiä, hienohan se oli, muttei sytyttänyt niin paljon kuin kaiken kuulemani hehkutuksen perusteella olisi voinut odottaa.

    • Laura
      May 6, 2016 at 3:53 pm

      Ihan takuulla on muuttunut kesästä 1988! 🙂 Monesti paikkoihin ihastuminen on aika randomia: vaikka ois mitäänsanomaton mesta, niin jos on hyvä ilma, kivaa seuraa ja osuu vielä ravintola- yms. valinnat kohdilleen, niin jää hyvät vibat.

  3. Miika ♥ Gia | matkakuume.net
    May 6, 2016 at 10:24 pm
    Reply

    Ihan aluksi pitää kyllä sanoa että aivan mahtava synttäriylläri! Järkkättäisiinpä mullekin joskus tuollainen!

    Ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat tuolla ettet ehkä ihan saanut Prahasta kiinni. Kaarlensilta on tupaten täynnä, samoin kaikki muut turrenähtävyydet. Me taidettiin käydä Museum of Sexissä, vai mikähän se oli, joka sentään oli aika tyhjä, ja aika, hmmmh, yllättäväkin.

    Kuitenkin Praha jotenkin puhutteli. Siellä oli mukavaa. Lojua lautalla keskellä Vltavaa hellepäivänä ja juoda oluita katsellessa ohikulkijoita rannalla. Samoilla pienillä kujilla, joista aina tulee jotain uutta vastaan. Pysähtyä uudessa kansankuppilassa ottamassa (halpa) olut jos toinenkin. Ehkä siellä ei pidäkään etsiä mitään suurta vastausta, vaan parasta on vaan olla?

    • Laura
      May 7, 2016 at 8:39 am

      Niinpä, ehkä meillä vaan ei ollut sitten kunnon lomafiilistä, kun oli pakko vähän tehdä töitä… Ja sitten odoteltiin muiden tuloa ja koko homman “alkamista”. Ehkä annan vielä toisen mahdollisuuden. 🙂

  4. Annika | Travellover
    May 6, 2016 at 10:26 pm
    Reply

    Kaikesta kirjoittamastasi päättelin ensin, että matka oli ihan täydellinen. Jokin sitten petti kuitenkin odotuksesi? Voi harmi. Minulla on Prahaan jännä suhde: se oli ensimmäinen kohde, johon matkustin yksin. Aikaa on joitain vuosia. Muistan sen kamalan jännityksen. Oli syksy, mutta vielä paljon turisteja. Vaikka en oikeastaan paljon vanhan kaupungin ulkopuolelle edes mennyt, viihdyin kyllä mainiosti. Lienet ensimmäinen Prahaa kritisoinut. Mutta onneksi siihen on täysi oikeus!

    • Laura
      May 7, 2016 at 8:40 am

      Joo, kuten tuossa Gialle kirjoitin, niin ehkä kritiikki johtui myös omista fiiliksistä. Ja jollakin lailla odotin noin suositulta turistikohteelta jotain enemmän. Mitä? En osaa sanoa. 🙂

  5. Kohteena maailma / Rami
    May 6, 2016 at 10:38 pm
    Reply

    Itsellä on vaikea lukea juttuja Prahasta, varsinkin jos olut esiintyy siinä. Jostakin syystä, olen ollut menossa viimeiset kaksikymmentä vuotta Prahaan juomaan tummia oluita. En ole mennyt. Tiedän Kaarlensillat ja monet muut paremmin kuin siellä käyneet, sillä olen lukenut ja kuullut juttuja kaupungista niin paljon. On siis käsittämätöntä, että en ole käynyt Prahassa. Ehkä en mene sinne koskaan, olkoon se yhtä saavuttamatonta kuin Suomen selviäminen Jalkapallon MM-kisoihin? 😀

    • Laura
      May 7, 2016 at 8:43 am

      Haha! Luin taannoin artikkelin, jossa sanottiin, että olutkulttuuri ja pienpanimot ovat kehittyneet suhteessa paljon paremmin maissa, joissa ei ole vahvaa omaa olutkulttuuria. Ja tämä kyllä näkyi kuppiloissa. Tavallisista ravintoiloista sai tasan niitä isoja olutmerkkejä, ei juurikaan mitään kiinnostavaa. (Mähän siis olen joutunut vähän perehtymään oluisiin sekä miehen harrastuksen että oman työn kautta.) Mutta voihan olla, että asia muuttuu siihen mennessä, kun Suomi selviää futiksen MM-kisoihin… 🙂

  6. IKILOMALLA
    May 7, 2016 at 1:28 am
    Reply

    Hauskanpito ja halpa tuoppi! 😀 Kuulosti oikein kivalta kaupungilta kavereiden kanssa ilakointiin ja vau mitkä yllätyssynttärit olittekaan järjestäneet! Ihan mieletöntä! Sankari tulee varmasti muistamaan viikonlopun koko loppuelämänsä! 🙂

    Itse tykkään kaupunkilomista; pienillä sivukujilla haahuilusta, erikoisputiikkeihin eksymisestä ja terasseilla istuskelusta. On suorastaan rentouttavaa jos ei ole mitään tarkkoja suunnitelmia tai nähtävyyksiä joita pitäisi lähteä koluamaan. Vaikuttaa ihanalta kaupungilta. Viimeksi arvottiin Prahan ja Krakovan välillä, ehkä seuraava lyhyt kaupunkiloma voisi olla Praha. 🙂

    Titta / IKILOMALLA

    • Laura
      May 7, 2016 at 8:44 am

      Moi Titta! Mä tykkään just kanssa tuollaisista kaupunkilomista, mutta Prahassa tuntui jokainen loukko olevan päiväsaikaan niin täynnä porukkaa, että rennosta haahuilusta ei meinannut tulla mitään. Paitsi tuolla ydinkeskustan ulkopuolella, mikä olikin nastaa.

  7. “Jokaisessa kaupungissa on vanha työväen kaupunginosa, jonne luova luokka pesiytyy ja jossa pannaan käsityöläisolutta” tirsk. Tuli heti mieleen joka ikisen vierailemani kaupungin hipsterikaupunginosa 🙂

    Ihan yllätys ystävällenne! Veikkaan, että se, mikä teki Prahasta niin houkuttelevan liki 20 vuotta sitten on turistimassojen myötä ikuisiksi ajoiksi menetetty… :-/

  8. Laura
    May 7, 2016 at 8:45 am
    Reply

    Niinpä. Mutta siinä mielessä onkin kiva, että noita hipsterikaupunginosia syntyy. Sitten ne keskiluokkaistuvat, ja keskusta siinä samalla kasvaa. Ja taas on lisää tallattavaa turistille. 🙂

  9. A
    May 7, 2016 at 10:18 am
    Reply

    Olen käynyt Prahassa kahteen kertaan: ensimmäisen kerran aivan vuosituhannen alussa, toisen kerran pari vuotta sitten. Ero turistimäärissä oli huimaava. Jos olisin ollut silloin pari vuotta sitten ensimmäistä kertaa kaupungissa, siitä ei olisi jäänyt kovinkaan myönteistä mielikuvaa. Kaunishan Praha on ja silmille on tarjolla karkkia ihan mihin suuntaan katseensa suuntaa, mutta hyvää ruokaa en kummallakaan kertaa onnistunut löytämään. Ja se turistien määrä on aivan käsittämätön! Ravintola- ja kaupunginosavinkit tulevat käyttöön, jos sille suunnalle kolmannen kerran joskus osuu. Ja ainakin kaveriporukassa on hyvä jakaa vinkkinä tämä postaus: aina joku on matkalla Prahaan tai suunnittelee matkaa sinne.

    • Laura
      May 8, 2016 at 6:30 pm

      Kiitos kommentista! Näinhän se toki menee, että turistit lisääntyvät vuosi vuodelta. Nyt pitää sitten löytää niitä tulevaisuuden suosikkeja. Kenties sellainen on vaikka Bukarest, johon menen kesäkuussa. 🙂

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *