Blog posts

Nizzasta Queen Mary 2:lle – ja takaisin

Antibes, Eze, New York, Nizza, Queen Mary 2, risteily, Southampton


“Kattokaa, tää laiva on ihan kallellaan!”
Istumme neljästään Cunard Linen Queen Mary 2 -aluksella kuningattaren teehuonessa nauttimassa ensimmäisen päivän iltapäiväteetä ja skonsseja. Laiva on jättänyt Southamptonin taakseen ja kyntää nyt kohti New Yorkia. Ympäriltämme kuuluu rentoutunutta englanninkielistä puheensorinaa ja bon voyage -toivotuksia. Kanssamatkustajat ovat minun laillani täynnä vasta startanneen merimatkan kuplivaa odotusta, mutta vieressäni istuva Annikki on huolissaan:
“Sen näkee tuosta teekupista. Toi neste heiluu laidalta toiselle. Eihän me olla vielä edes kunnolla avomerellä ja tää keinuu jo nyt!”
Miss Heinämaa luo Annikkiin epävarman silmäyksen.
“Onkohan yöksi tulossa tosi tuulista?” hän kysyy.

Orvokki ja minä alamme muistella sääennusteita, joissa luvattiin aurinkoista ja suhteellisen tyyntä säätä Atlantille. Onhan kuitenkin vasta syyskuu ja lämpötilatkin kovin kesäiset. Bikinit hytissä odottavat jo pääsyä yläkannen allasalueille.
“Noh, ainakin meri on lämmin, jos me haaksirikkoudutaan”, Miss Heinämaa toteaa, painaa huolet taka-alalle ja ottaa kulauksen samppanjaa.
“Näillä on varmaan vähän paremmin järkätty jäävuorivalvonta kuin Titanicilla”, mä virnistän ja sivelen hilloa skonssille. Sitten isken siihen hampaani. “Sitä paitsi Titanic seilasi huhtikuussa. Ja ilmastonmuutos on varmaan jo sulattanut jäävuoret.” 

Orvokki nojautuu taaksepäin kukkakuvioisella nojatuolillaan.
“Tää on ehkä paras tapa täyttää neljäkymmentä”, hän huokaisee nautinnollisesti ja kohottaa samppanjalasiaan. “Tulee mieleen kevät 2012, kun käytiin Edinburghissa Britannia-laivalla pitämässä sadetta teesalongissa.”
“Paitsi että ilma on noin 20 astetta lämpimämpi ja puitteet kymmenen kertaa isommat”, mä huomautan ja murustelen skonssia syliini. Miss Heinämaa antaa lautasliinan ja luo minuun huvittuneen yllättäen Laura sotkee taas -ilmeen.

Annikki kurtistaa kulmiaan ja näyttää edelleen huolestuneelta: “Kuulkaa,  mä lähden nyt kysymään henkilökunnalta, onko täällä laivassa kaikille pelastusliivit. Ja montako pelastusvenettä tässä on.” Hän tarttuu laukkuunsa, kulauttaa posliinisen teekupin tyhjäksi ja astelee määrätietoisesti ulos teesalongista. Samppanjalasi jää koskemattomana pöytään.

***


Luit juuri erään skenaarioista, joita kävimme tänä viikonloppuna läpi. Kokoonnuimme nimittäin perjantaina porukalla Miss Heinämaan luokse suunnittelemaan toukokuun Nizzan-matkaamme, mutta keskustelu harhautui aiheesta siksi, että perjantaina meiliini tupsahti viesti Aktiv Resor -matkatoimistosta: Cunard Linen risteilyjen varauksia syksylle 2014 aletaan vastaanottaa ensi tiistaina.

Orvokki – joka juhlii nelikymppisiään vuonna 2014- esitti vuosi sitten toiveen lähteä
pyöreiden vuosien kunniaksi kunnon laivalle. Queen Mary 2:lla Englannista Amerikkaan, vanhojen postilaivojen perinteitä kunnioittaen ja matkan tasosta tinkimättä. Sehän sopi minulle, joka vielä yläasteella haaveilin merikapteenin ammatista ja olen aina viihtynyt merellä. Myös Miss Heinämaa syttyi idealle, kun lupasimme, että mennään kesäaikaan, jollain merenkäynti on vähäistä (ja Titanicin kohtalo hyvin epätodennäköinen!) Ainoastaan Annikki jäi epäileväiselle kannalle: säästääkö kuukausikaupalla rahaa siihen, että pääsee merelle jännittämään, josko laiva uppoaa tänään vai vasta seuraavana päivänä.

Niinpä viikonloppumme sisältö hieman muuttui. Olavi Uusivirran, Nizzan-oppaiden, ruuanlaiton ja viininjuonnin lomassa luimme Cruise Criticin arvioita ja mietimme, mihin rahamme riittävät. Pelkkä risteilyn osuus tulee olemaan pari-kolme tuhatta euroa vaikka valitsisimme ihan tavallisen hytin. Toisaalta rahaa ei laivalla kulu kuin (hmm..) alkoholiin ja heräteostoksiin, koska ruuat, viihde ja harrasteet sisältyvät hintaan. Tarjolla olisi myös omilla loungeilla ja butlerilla varustettuja sviittihuoneistoja. Esitin tytöille investointilaskelman, jonka mukaan Orvokin mahdollisuus törmätä luksusloungessa rikkaaseen amerikkalaiseen leskimieheen saattaisi jopa tehdä sviitistä kannattavan valinnan! Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tähän satsaukseen ei lähdetä, varsinkin kun risteilyn hinnan päälle tulevat lennot ja kuljetukset sekä majoitus New Yorkissa. Sillä kukapa nyt sieltä haluaisi heti palata, kun matkaakin on tehty peräti viikko…

Lauantaisaunassa päädyimme ratkaisuun: miss Heinämaa ja minä lähdemme päivänsankarin kanssa laivalla ja Annikki lentää New Yorkiin. Sitten vietämme muutaman hauskan päivän Manhattanilla ja Brooklynissa.
“Ihanaa saapua New Yorkiin, kun joku on meitä siellä vastassa”, totesin.
“Ihanaa, kun mun ei tarvii stressata siitä laivamatkasta, ja rahatkin säästyvät”, sanoi Annikki.
“Niin, ja sitten voit tulla siellä New Yorkissa tunnistamaan meidän ruumiit, jos se laiva uppoaakin”, lisäsin. Kaikkia nauratti.

Nyt odotamme tiistaita, jotta saamme tietää, millainen hytti meille kolmelle tulee. Ja sitten se odotus vasta alkaakin, matkaan on vielä melkein puolitoista vuotta aikaa. 

…takaisin toukokuuhun 2013


Onneksi välissä on monta reissua. Kuten nyt se Nizza. Etenimme suunnitelmissamme sentään sen verran, että parin Nizza-konkarin vinkeillä (kiitos vaan Heikki ja Fifi!) ja Miss Heinämaan viimekertaisilla kokemuksilla saimme aikaa alustavan suunnitelman. Neljästä päivästä kaksi vietämme Nizzassa ja kaksi retkillä.

  • Tiistai-ilta: saavumme Nizzaan ja majoitumme keskustakämppäämme. Etsitään jokin kiva ravintola lähistöltä.
  • Keskiviikkona tutustumme kotikulmiimme, mm. vanhaankaupunkiin ja kukkatoriin. Nautimme Pastista patiollamme ilta-auringossa.
  • Torstaina teemme päiväretken todennäköisesti rannikkoa etelään, Antibesiin. Harkitsimme myös Grassea, mutta siellä aiemmin vieraillut Miss H piti enemmän Antibesista. Sinne siis!
  • Perjantaina vietämme toisen Nizza-päivän. Voisi shopata ja käväistä rannassa. Chagallin, Matissen tai modernin taiteen museotkin ovat vaihtoehto, jos aurinko ei vastoin odotuksia paistakaan. 
  • Lauantain lentomme lähtee vasta illalla, joten viemme laukut säilöön ja lähdemme junalla päiväretkelle rannikkoa pohjoiseen. Annikki ja minä käymme Monacossa ja toivomme törmäävämme johonkin julkkikseen, Miss H ja Orvokki – joista toinen on käynyt Monacossa ja toista ei jetset-elämä kiinnosta – jäävät hengailemaan Ezen kylään.

Tai sitten vaihdamme torstain ja lauantain ohjelmia päikseen. Lisäksi iPadini pullistelee jo ihania ravintoloita. Enää pitäisi päättää, varataanko jotakin etukäteen vai mennäänkö fiiliksen mukaan – koska fiiliksen mukaan meneminen on loman suola!

Mutta nyt ollaan vielä huhtikuussa ja Helsingissä. Katsoin juuri ulos, ja siellä sataa räntää. Eikö kevät tule koskaan?! Viime toukokuussa Edinburghissa päätimme, että “ensi keväänä mennään Nizzaan, koska siellä on ainakin lämmin”. 

Mä en usko ennen kuin näen. Singaporen Uniqlolta ostamani kevyttoppatakki mahtuu kyllä bikinien ja sandaalien seuraksi laukkuun, mutta toivon, että sitä ei tarvita, vaan uudet aurinkolasini pääsevät viimein tehokäyttöön!

About the author

Viihdyn kohteissa, jotka eivät ole ihan vielä turistien suosiossa, ja teen löytöjä tuttujen kaupunkien sivukujilta. Airbnb. Ystävät. Ruoka. Viini. Fiilistely. Tervetuloa mukaan!

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *